Ohjelma — Keskiviikko 15.8.

KLO 12
RUNOLOUNAS
Tuba – Food and Lounge. Man­nen­ka­tu 2, Oulu.

Runoja viih­tyi­säs­sä kaiken kansan kult­tuu­ri­kup­pi­las­sa lou­na­sai­kaan. Runot tar­joi­le­vat Roosa Kalao­ja ja Jonne Pil­to­nen.

KLO 17
KIRJAILIJAVIERAILU:
PAULI TAPIO JA TOMMI MELENDER
Pyhä­joen kir­jas­to. Ruu­kin­tie, Pyhä­jo­ki.

Pauli Tapio on Hel­sin­gis­sä asuva kään­tä­jä ja krii­tik­ko. Hänen esi­kois­teok­sen­sa Var­puset ja aika (Poesia 2017) oli vuoden runoil­miöi­tä ja keräsi pal­kin­to­ja, ehdok­kuuk­sia ja innos­tu­nei­ta arvioi­ta. Eri tyy­li­la­je­ja sekoit­te­le­va teos maalaa ajas­tam­me raa­dol­li­sen kuvan, mutta rivien väliin mahtuu myös lupauk­sia inhi­mil­li­syy­den mah­dol­li­suuk­sis­ta. Van­taal­la asuva Tommi Melen­der (esiin­ty­mi­nen perut­tu) jul­kai­si ensim­mäi­sen runo­ko­koel­man­sa Täs­sä­oloa tai unta vuonna 1989. Neljän kokoel­man lisäk­si hän on kir­joit­ta­nut neljä romaa­nia, joista Rans­ka­lai­nen ystävä oli Fin­lan­dia-pal­kin­toeh­dok­kaa­na. Melen­de­rin useis­ta essee­ko­koel­mis­ta Kuka naut­tii eniten oli puo­les­taan Rune­berg-pal­kin­toeh­do­kas. Kaikki teok­set ovat WSOY:n kus­tan­ta­mia. Melen­de­rin tuo­tan­nos­sa on vah­vo­ja vai­kut­tei­ta rans­ka­lai­ses­ta kir­jal­li­suu­des­ta. Hän käsit­te­lee aikam­me ilmiöi­tä usein satii­ri­sin­kin kei­noin. Melen­de­rin seu­raa­va romaa­ni Rau­ta­kausi ilmes­tyy syk­syl­lä.

KLO 17
MUUSAT LAUTEILLA: KIRJASAUNA
Kesän sauna. Tuiran uima­ran­ta, Oulu.

Löy­lyn­lyö­män pro­vii­so­rin Jarkko Kor­puan vie­rai­na lau­teil­la kir­joit­ta­mi­sen meto­deis­ta ja taus­ta­työs­tä kes­kus­te­le­mas­sa on kir­jai­li­ja Heikki Kännö. ”Käytän itse kir­joi­tus­pro­ses­siin vain murto-osan kirjan teke­mi­seen kulu­vas­ta ajasta. Kasa­sin yhdek­sän vuotta taus­ta­ma­te­ri­aa­lia uusim­paan teok­see­ni Sömnö (Sam­mak­ko 2018), jonka kir­joi­tin kah­des­sa vuo­des­sa. Taus­ta­ma­te­ri­aa­lin kerää­mi­nen pakot­taa luke­maan kir­jo­ja, joita ei muuten lukisi, ja mene­mään paik­koi­hin, joihin ei muuten menisi. Tällä tavoin ker­ty­vä tieto on kuin por­taik­ko, jonka tasan­teil­ta löy­ty­vät aiheet myös seu­raa­vil­le kir­joil­le.”

Sau­na­mak­su on 5 €, jonka voi suo­rit­taa kätei­sel­lä tai kort­ti­mak­su­na. Omat uik­ka­rit ja pyyhe mukaan!

KLO 17
MUUSAT LAITURILLA: REUNALLA
Oulun kau­pun­gin­kir­jas­to, tapah­tu­ma­ti­la Lai­tu­ri. Kaar­len­väy­lä 3, Oulu.

Vie­rai­na viime vuonna ilmes­ty­neen Reu­nal­la-teok­sen (Like) teki­jät Jenni Räinä ja Vesa Ranta. Tie­to­kir­jal­li­suu­den Fin­lan­dia-pal­kin­toeh­dok­kaa­na­kin ollut teos kertoo värik­käi­tä tari­noi­ta nyky-Suomen syr­jä­ky­lil­tä. Maa­seu­tu tyh­je­nee ja pien­ten kylien pal­ve­lut heik­ke­ne­vät enti­ses­tään. Teki­jät ovat doku­men­toi­neet tätä muu­tos­ta ja sivu­ky­lien asuk­kai­den elämää yli kahden vuoden ajan. Räinä on oulu­lai­nen free­lance-toi­mit­ta­ja, Ranta on oulu­lai­nen kuva­jour­na­lis­ti ja valo­ku­va­tai­tei­li­ja. Räinää ja Rantaa jutut­taa Jaana Mär­sy­na­ho.

KLO 17.30 
PIENOISPANEELI: TUTKIMUSRUNOUS
Oulun kau­pun­gin­kir­jas­to, tapah­tu­ma­ti­la Lai­tu­ri. Kaar­len­väy­lä 3, Oulu.

Pau­lii­na Rautio ja Tomi Kii­la­kos­ki avaa­vat ylei­söl­le tut­ki­mus­ru­nou­den käsi­tet­tä. Tut­ki­mus­ru­nous on yksi tai­de­pe­rus­tai­sen tut­ki­muk­sen muoto. Runout­ta on käy­tet­ty esi­mer­kik­si iden­ti­teet­tien tar­kas­te­lus­sa, ja tut­ki­mus­ru­nous lisää mah­dol­li­suuk­sia eri­lais­ten koke­mus­ten ymmär­tä­mi­seen. Tai­teel­li­set tut­ki­mus­me­ne­tel­mät ovat Suo­mes­sa vähäi­ses­sä käy­tös­sä, vaikka niiden avulla tut­ki­mus­tu­lok­sia voi­tai­siin avata laa­jem­mal­le ylei­söl­le, eikä vain omalle tie­deyh­tei­söl­le. Esi­mer­kik­si kehi­tys­vam­mais­ten koke­muk­sis­ta ker­to­van Min­kä­lai­nen tahan­sa taval­li­nen -teok­sen tekijä Raisa Foster toivoo runo­jen aut­ta­van aset­tu­maan vähem­mis­tö­ase­mas­sa olevan ihmi­sen koke­mus­maa­il­maan – runois­sa käsi­tel­lään muun muassa yksi­näi­syyt­tä ja toi­vei­ta pari­suh­tees­ta. Rautio on Oulun yli­opis­ton tut­ki­ja ja dosent­ti, Kii­la­kos­ki on nuo­ri­so­tut­ki­ja ja tie­to­kir­jai­li­ja.

KIRJASTOKIERTUE:  HELI SLUNGA & JERE VARTIAINEN

Runoi­li­jat vie­rai­le­vat kir­jas­tois­sa esit­tä­mäs­sä runoja uusis­ta kokoel­mis­taan. Minuus | Miinus (Kolera) on oulu­lai­sen Jere Var­tiai­sen kolmas kokoel­ma, moni­muo­toi­nen ja intii­mi, raa’astikin mas­ku­lii­ni­suut­ta käsit­te­le­vä runo­teos, joka purkaa mie­hek­si kas­va­mi­sen väki­val­tai­sia umpi­sol­mu­ja. Vuonna 2016 hänel­le myön­net­tiin Oulun kir­jai­li­ja­seu­ran Pak­ka­la-pal­kin­to. Heli Slunga on oulu­lai­nen kir­jai­li­ja ja runoi­li­ja, jonka uusin kokoel­ma Keh­to­lau­lu­ja kuo­le­vil­le (WSOY) kertoo toi­vos­ta ja epä­toi­vos­ta, totuu­des­ta ja itse­pe­tok­ses­ta, yön­mus­tas­ta masen­nuk­ses­ta ja iloi­ses­ta kotiin­pa­luus­ta. Vuonna 2013 hänen runo­ko­koel­man­sa Orjan kirja oli Yleis­ra­dion Tans­si­va karhu -pal­kin­toeh­dok­kaa­na, ja hänen esi­kois­ro­maa­nin­sa Lapin Lolita (yhdes­sä Jaana Sep­pä­sen kanssa) oli Lappi-kir­jal­li­suus­pal­kin­toeh­do­kas vuonna 2016.

Kier­tue­ai­ka­tau­lu:  Limin­gan kir­jas­to klo 17.30, Tyr­nä­vän kir­jas­to klo 19.

KLO 18
PUDONNEIDEN KUKKIEN PUNA
Ravin­to­la Perla. Lyö­tyn­ka­tu 7, Oulu.

Ais­ti­kas esitys sisäl­tää japa­ni­lai­sia runoja kan­te­leen ja koton säes­tyk­sel­lä. Teija Anneli: lausun­ta, Sari Pää­ta­lo: kan­te­le ja koto. Teija Anneli on ais­ti­voi­mai­nen estra­di­tai­tei­li­ja, joka on esiin­ty­nyt eri puo­lil­la Suomea, eikä ainoas­taan juh­la­sa­leis­sa vaan mitä yllät­tä­vim­mis­sä­kin pai­kois­sa niin ihmi­sen kuin luon­non­kin muo­vaa­mil­la pai­koil­la, veden äärel­lä ja kal­lioi­den kes­kel­lä.

Liput 10 € ovelta.

KLO 18.15
MUUSAT LAITURILLA: ARNE DAHL
Oulun kau­pun­gin­kir­jas­to, tapah­tu­ma­ti­la Lai­tu­ri. Kaar­len­väy­lä 3, Oulu.

Kir­jai­li­ja, kir­jal­li­suu­den tut­ki­ja, krii­tik­ko ja toi­mit­ta­ja Arne Dahl (oikeal­ta nimel­tään Jan Arnald) kuuluu Ruot­sin rikos­kir­jai­li­joi­den kirk­kaim­paan kär­keen. Suo­si­tus­sa rikos­po­lii­sin eri­kois­ryh­mää kuvaa­vas­sa A-ryhmä-tril­le­ri­sar­jas­saan Dahl rikkoo perin­tei­sen popu­laa­ri- ja kor­kea­kult­tuu­rin väli­siä raja-aitoja. Suo­ma­lais­ten­kin luki­joi­den suo­sik­kei­hin kuu­lu­vat tril­le­rit ovat samal­la kertaa haus­ko­ja, syväl­li­siä ja jän­nit­tä­viä, ja Dahlia on ver­rat­tu muun muassa John Le Carré­hen, Graham Gree­neen ja Ray­mond Chand­le­riin. Sala­ni­meä Arnald alkoi käyt­tää, koska häntä häi­rit­si kir­ja­mark­ki­noi­den kes­kit­ty­mi­nen kir­jai­li­joi­den nimiin, eikä itse kir­joi­hin. Arnal­dil­le on myön­net­ty muun muassa Deutsche Krimi Preis -pal­kin­to, jonka on ruot­sa­lai­sis­ta rikos­kir­jai­li­jois­ta saanut aiem­min vain Hen­ning Man­kell. Dahlia haas­tat­te­lee Robert Brant­berg.

KLO 19
PIENOISPANEELI: KIRJOITTAMISEN RAJOITTEET
Oulun kau­pun­gin­kir­jas­to, tapah­tu­ma­ti­la Lai­tu­ri. Kaar­len­väy­lä 3, Oulu.

Kir­joit­ta­mi­sen rajoit­teil­la tar­koi­te­taan usein sitä, että kir­joit­ta­ja aset­taa teks­til­leen tai sen teko­ta­val­le joi­tain rajoit­tei­ta. Sil­loin ideana ei ole rajoit­taa kir­joit­ta­mis­ta, vaan pikem­min­kin vapaut­taa se. Mil­lai­sia eri­lai­sia rajoit­tei­ta kir­joit­ta­mis­työ voi sisäl­tää? Onko kiel­let­tyä aja­tel­la: ”Mitä­hän suku­lai­set­kin tästä ajat­te­le­vat?” Pitää­kö kir­joit­taa vain asiois­ta, jotka tietää? Mitä jos halu­aa­kin pää­hen­ki­lön olevan put­ki­mies? Pitää­kö romaa­nis­sa olla juuri tietty määrä lukuja? Aihees­ta kes­kus­te­le­mas­sa Kata­rii­na Vuori ja Antti Leikas, jotka lähes­ty­vät teemaa omien uutuus­teos­ten­sa kautta. Kata­rii­na Vuoren uusin teos on kesä­kuus­sa ilmes­ty­vä Erään tapon tarina (Like), tosi­ta­ri­na todel­li­sis­ta rikok­sis­ta, isän kal­toin koh­te­le­mas­ta äidis­tä ja pojas­ta, jonka lap­suus on väki­val­lan värit­tä­mä. Lei­kak­sen tuo­rein teos on Tonttu: Matka pimey­teen (Sil­ta­la 2018), jossa pää­hen­ki­lö­nä on Leikas itse, vaa­ro­ja kaih­ta­ma­ton mies joka löytää itsen­sä kes­kel­tä koko uni­ver­su­min ole­mas­sao­loa uhkaa­via tapah­tu­mia. Kes­kus­te­lua joh­dat­te­lee Jussi Moi­la­nen.

KLO 20
MUUSAKLUBI
Tuba – Food and Lounge. Man­nen­ka­tu 2, Oulu.

Heikki Kännö ja Riikka Ulanto kes­kus­te­le­vat kes­ke­nään uutuus­teok­sis­taan. Kännön romaa­nis­sa Sömnö (Sam­mak­ko) todel­li­suu­den kät­ket­tyi­hin puo­liin vih­kiy­ty­nyt kir­jai­li­ja työs­tää elä­mä­ker­taa Werner H. Ber­ge­ris­tä, joka naut­tii myyt­tis­tä mai­net­ta tai­de­pii­reis­sä. Selon­teos­ta kasvaa huikea seik­kai­lu, joka kulkee Kongon vii­da­kois­ta lopul­ta karul­le Sömnön saa­rel­le. Kännön esi­kois­ro­maa­ni Mehi­läis­tie oli ehdol­la HS:n kir­jal­li­suus­pal­kin­non saa­jak­si. Mutta mitä kuuluu Lynyrd Sky­nyr­dil­le? (Avia­dor) on Ulan­non absur­di minuut­ti­no­vel­li­ko­koel­ma, jossa muun muassa kuva­taan, kuinka uus­kan­san­ru­nou­den ker­hos­sa syntyy nyrk­ki­tap­pe­lu ja miksi per­hee­näi­ti muut­taa vii­ni­mar­ja­pen­saa­seen. Teok­sen oival­ta­va kuvi­tus on Marja-Terttu Vähä­kan­kaan käsia­laa. Pekka Penin ja Antti Lep­pä­nie­men sana­tai­teel­lis-filo­so­fi­ses­sa deba­tis­sa jokai­nen lause sisäl­tää otteen kir­jas­ta Jaxu­ha­li ja kivat sulle (Gum­me­rus 2018). Teos on sar­kas­ti­nen voi­ma­lause­kir­ja niille, jotka ovat näh­neet tar­peek­si aurin­gon­las­ku­ja ja posi­tii­vi­sia sanoja koko lop­puiäk­si. Maiju Lau­ri­la kun­nioit­taa floor show’ssaan mies ja kitara -perin­net­tä nainen ja har­mo­nik­ka -muo­dos­sa. Lau­ri­la laulaa myös Loh­tu­tort­tu-yhtyees­sä, ja esit­tää nyt omia kap­pa­lei­taan jotka ker­to­vat paitsi ihmis­suh­teis­ta ja elä­mäs­tä, myös ilmiöis­tä! Klubin päät­tää yhtye Nimit­täin! Kai­paat­ko elä­mää­si lisää man­do­lii­ni-uku­le­le-melo­dica-hai­ta­ri­musiik­kia, kau­nis­ta neli­ää­nis­tä stem­ma­lau­lan­taa ja iki­vih­rei­tä ja ikiou­to­ja? Tämä yhtye antaa sinul­le sen kaiken! Orkes­te­rin koos­tu­mus on seu­raa­va: Annicci (uku­le­le, piano, melo­dica, laulu), Acca (man­do­lii­ni), Ecci (hai­ta­ri, melo­dica, laulu), Cero (laulu).