Tiistai 13.8.

KLO 12
RUNOLOUNAS
Tuba – Food and Lounge. Mannenkatu 1, Oulu.

Runoja viihtyisässä kaiken kansan kulttuurikuppilassa lounasaikaan. Runot tarjoilevat Riika Ruottinen ja Toni Rissanen.

KLO 18
LASTEN RUNOLAUTAKUNTA
Oulun kaupunginkirjaston lastenosasto. Kaarlenväylä 3, Oulu.

Lasten runolautakunnassa lapset arvioivat kotimaisia lastenrunoja. Lautakunnan jäsenet kertovat oman mielipiteensä ääneen lausutuista runoista ja antavat niille makunsa mukaiset pisteet. Tilaisuus sopii kaikenikäisille!

MUUSAT LAITURILLA
Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri. Kaarlenväylä 3, Oulu.

KLO 17
SYNNYTYSKERTOMUKSIA: SIIPIRIKKO
Oululaisen kirjailijan Eero Pokelan omaelämäkerrallinen, tänä vuonna ilmestynyt teos Siipirikko (Minerva) kuvaa elämää sodan jälkeisessä Suomessa, jossa leipä on tiukassa. Pokela katsoo menneitä vuosikymmeniä tarkasti ja kaunistelematta. Pienen Eero-pojan alkutaival on eloonjäämistaistelua, mutta askel askeleelta hän pyristelee elämässä eteenpäin. Lukuisat ihmiset jättävät matkan varrella Eeroon jälkensä. Kirjailijan ote on lempeän humoristinen, ja tarina kirvoittaa lukijassa sekä ilon että liikutuksen kyyneleitä. Peräti 33 teosta julkaisseelle Pokelalle myönnettiin kirjailijaprofessorin arvonimi vuonna 2014. Pokela kertoo kirjansa tekemisestä ja taustoista Anu Uusikylän jututtamana.

KLO 17.30
SYNNYTYSKERTOMUKSIA: HEINÄPÄÄN RAVISANKARIT

1950- ja 1960-luvulla Heinäpään kaupunginosassa Oulussa hevostallien suojissa varttui useita raviurheilun sankareita. Jorma Kontio, Heikki Korpi, Ilkka Korpi, Pekka Korpi ja Antti Teivainen ovat heistä tunnetuimpia. Nyt toimittaja ja tietokirjailija Erkki Hujanen on tehnyt heistä kirjan Heinäpään ravisankarit (Docendo) joka paljastaa, miten nuorukaiset nousivat pohjoisen raviurheilun huipuiksi ulkomaita myöten. Mitä he tekivät ja miten he toimivat, jotta pääsivät murtautumaan lajinsa kärkijoukkoon? Mikä heidän suhteensa on hevoseen, tuohon ainutlaatuiseen eläimeen, jota ravivalmentajan ja ohjastajan on käsiteltävä taiten? Kirjan syntyprosessista Hujasta haastattelee Katariina Vuori.

KLO 18
KIRJALLISUUSKESKUSTELU: ELÄMÄNI KUSTANNUSTOIMITTAJANA
Samuli Knuuti on tehnyt pitkän uran kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannustoimittajana. Mitä esikoisromaanilta vaaditaan? Mitä hän itse tekisi, jos haluaisi kirjoittaa romaanin? Kokenut kustannustoimittaja tuo keskustelussa esille omia näkökulmiaan siihen, miten esikoisteoksen kustannuskynnys ylitetään ja kertoo vinkkinsä romaanin kirjoittamiseen sekä siihen, kannattaako edes haaveilla kirjailijaksi tulemisesta. Kokemuksiaan ja ajatuksiaan esikoiskirjan kirjoittamisesta esittää myös 20-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävä kirjailija, kustantaja ja kustannustoimittaja Jarmo Stoor. Keskustelua johdattelee päätoimittaja Matti A. Kemi.

KLO 18.30
KIRJALLISUUSKESKUSTELU: DOKUMENTAARINEN FANTASIA

Dokumentaarisen fantasian käsitettä avaavat Jarkko Korpua ja Matti A. Kemi. Keskustelua inspiroi Aleksanteri Kovalaisen viime vuonna ilmestynyt romaani Kansallinen herätys (Teos), jossa tekijä käsittelee viime vuosien pakolaisaallon synnyttämiä moraalisia kysymyksiä sekoittamalla todellisia tapahtumia ja henkilöitä fiktioon. Kirjailija on käyttänyt hyväkseen muun muassa tutkimuksia, sosiaalisen median keskusteluja ja oikeuden pöytäkirjoja. Kirjailijan kiteyttäessä aineistonsa kaunokirjalliseen muotoon on lopputuloksena hänen oman määritelmänsä mukaan dokumentaarinen fantasia.

KLO 19
PIENOISPANEELI: SCIFI-KLASSIKOIDEN VISIOT

Useat scifi-klassikot sijoittuvat 2000-luvun alkuvuosiin. Elämme siis scifin maailmassa! Kun katsomme ikkunasta ulos, emme kuitenkaan näe lentäviä autoja, ja viimeisin lomamatkakin suuntautui Kuuta lähemmäksi. Millaisena kuuluisat tieteiskirjailijat kuten Arthur C. Clarke ja Philip K. Dick kuvasivat meidän nykyaikaamme kirjoissaan? Riemastuttavien ja pelottavienkin tulevaisuus- ja nykyisyyskuvitelmien äärellä ovat tähtitieteilijä Pertti Rautiainen sekä kirjailijat Jenny Kangasvuo ja Mia Myllymäki.

KLO 19.30
KIRJALLISUUSKESKUSTELU: ANTOISAT ANAKRONISMIT
Vieraana kirjailija Jaakko Markus Seppälä. Hän esittelee omakohtaisiin kokemuksiinsa nojaten, miksi nykypäiväisten elementtien sotkeminen historialliseen tai kuvitteelliseen tarinaan anakronismien avulla on paitsi erinomaisen hauskaa, myös omalla tavallaan hirveätä. Anakronismi tarkoittaa jonkin asian sijoittamista sille sopimattomaan aikakauteen, ja anakronismeja on käytetty usein tahallisestikin esimerkiksi komiikan luomiseen tai tapahtumien ajattomuuden korostamiseen. Seppälää ja esimerkiksi Shakespearea yhdistää se, että molempien tuotannossa esiintyy runsaasti anakronismeja. Seppälää jututtaa itsekin anakronismeja mielellään käyttävä näytelmäkirjailija Jussi Moilanen.

MUUSAT KIRJALLISUUDEN TALOSSA
Oulun kirjallisuuden talo. Sepänkatu 9, Oulu.

KLO 19
ILMARI LEPPIHALME: SEKSUAALISUUS, KAUPALLISUUS JA TOIMEENTULON PAKKO NYKYKIRJALLISUUDESSA

Kirjallisuudentutkija Ilmari Leppihalme luonnostelee, miten seksuaalisuus ja kaupallisuus kietoutuvat yhteen toimeentulon pakon kanssa suomalaisessa nykykirjallisuudessa. Ylenpalttinen seksualisoituminen ja työelämän epävakaistuminen ovat markkinoituneen nykykulttuurimme ajankuvaa, ja kirjallisuus kommentoi niitä monin tavoin. Precarias a la deriva -kollektiivin pamflettiin viitaten: ”Seksuaalisuuden ja kaupallisuuden yhdistävät ilmiöt ovat lisääntyneet, ja seksi sekä ihmisten kehot ovat muuttuneet entistä enemmän pääomaksi eli myytäväksi ja ostettavissa olevaksi kauppatavaraksi.”

KLO 19.30
SAMULI KNUUTI: VAIKEASTA KIRJALLISUUDESTA

Nykykirjallisuutta väitetään usein vaikeaksi, mutta onko se oikeasti sitä? Ja millaista nautintoa ponnistelu voi lukijalle antaa? Kuinka paljon lukijalta voi vaatia? Kustannustoimittaja Samuli Knuuti puhuu vaikeina pidetyistä kirjailijoista Miki Liukkosesta Laura Lindstedtiin sekä David Foster Wallaceen ja pyrkii osoittamaan, että kaunokirjallisuus on aina yhtä aikaa paljon helpompaa ja vaativampaa kuin uskommekaan.

KLO 20
AUTION SAAREN INHOKIT

Antti Putkonen, Hilkka Haaga ja Jarno Mällinen kertovat, mitä kirjaa tai kirjoja he eivät missään nimessä ottaisi mukaansa autiolle saarelle.

KLO 20.30
JUHA PENTTINEN ESITTÄÄ: DEMENTIA

Monitaiteilija Juha Penttinen lukee haastattelemansa pohjoispohjanmaalaisen, nimettömänä esiintyvän frontaalidementiaan sairastuneen miehen ajatelmia Pohjoismaista ja Lapista. Ravisteleva ja koskettava esitys kuvitetaan videoprojektiolla valkokankaalle. Musiikki: Jussi Väisänen, kuvitus ja teksti: Juha Penttinen. Esityksen kesto 12 min.